Sitran Julkinen johtaminen -seminaarissa (Ke, 25.11.2009) johtajat ja asiantuntijat, tekijät ja näkijät pohtivat tulevaisuuden johtajuutta ja siihen keskeisesti liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Samalla syvennyttiin johtajuuden konkretiaan - millaisia kehitettäviä kykyjä, ominaisuuksia, ajatusmalleja ja työkaluja johtajat tarvitset nyt ja tulevaisuudessa.
Nostan ohessa esille muutamia keskeisiksi nousseita ajatuksia ja ideoita tulevaisuuden johtamiseen liittyen ja tarkastelen niitä samalla digitaalisten ympäristöjen hyödyntämisen näkökulmasta. Tässä kirjoitukseni ensimmäisessä osassa keskityn johtamiseen prosessina sekä vuorovaikutteisuuden kasvavaan merkitykseen.
Johtajuus elämän mittaisena prosessina
Johtajuudessa(kin) on kyse elämänpituisesta oppimisprosessista, jossa uusiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin tulee tarttua rohkeasti. Kaikkea ei tarvitse tietää ja johtajatkin saavat tehdä virheitä. Virheistä tulee kuitenkin oppia - ensimmäinen askel oppimisen tiellä on virheiden myöntäminen ja niiden syiden ja seurausten analysoiminen. Viisaus syntyy kerätyn tiedon älykkään ja valikoivan soveltamisen kautta. Aktiivinen opiskeleminen ja itsensä kehittäminen on samalla yhteydessä omien voimavarojen, kykyjen ja rajojen tunnistamisen eli itsetuntemuksen kehittymiseen.
Oppimisen ja itsetuntemuksen kannalta on merkityksellistä reflektoida aktiivisesti käytännön kokemuksia ja johtopäätöksiä - niin itsenäisesti kuin yhteisöllisesti. Verkostoitumisympäristöt ja sosiaalisen median areenat mahdollistavat kokemusten vertailun ja tietotaidon jakamisen - myös johtajille. Uusista ideoista, linjanvedoista ja toimivista ratkaisuista voi ja tulee keskustella. Omat ideat, ajatukset ja päätökset perusteluineen näkee uudesta perspektiivistä vuoropuhelun ja yhteisöllisen jakamisen ja kokemuksen kautta. Pyörää ei aina tarvitse keksiä organisaatiokohtaisesti uudelleen. Vertaistuki ja jaetut kokemukset avaavat uusia näkymiä ja antavat lisäpuhtia niin haasteiden edessä, menestyksen hetkellä kuin parasta toimintamallia haettaessa.
Vuorovaikutteinen läsnäolo voimauttaa ja mahdollistaa
Organisaation osaamispääoma eli kanssatekijöiden moninainen tietotaito ovat johtajalle merkittävä, usein helposti tavoitettavissa oleva voimavara. Vuorovaikutteisen ja avoimen kuuntelemisen ja läsnäolon kautta johtaja kykenee aistimaan työyhteisössä vallitsevia asenteita, tunnelmia ja mielialoja yksilö- ja ryhmätasolla. Vuorovaikutteisen läsnäolon kautta sekä päivittäisten päätösten että suurempien linjausten konkreettiset vaikutukset ovat johdon havaittavissa ja arvioitavissa. Moniäänisyyden hyödyntäminen korostuu nykytilanteessa, johtajuuden ollessa yhä useammin sekä tehokkuuden että luovuuden johtamista.
Strategisten päätöksien arkisten kerrannaisvaikutusten ymmärtämisen kautta päästään käsiksi motivoinnin ja yhteisten päämäärien luomisen ytimeen. Johtajuudessa on siten kyse (myös) työyhteisön voimauttamisesta. Motivaatio, sitoutuminen ja osallistuminen ovat yhteydessä kanssatekijöiden kokonaishyvinvointiin. Siten kokonaishyvinvoinnin edistäminen muodostaa yhden menestyksekkään ja kehityskykyisen organisaation peruspilareista. Samalla pitäisi pyrkiä eroon yltiörationaalisuuden korostamisesta ja systeemiorientoituneesta lähestymistavasta. Ihminen on ennakoitavan epärationaalinen, yksilöllinen olento omine tarpeineen, toiveineen ja tavoitteineen.
Uudet väylät ja keinot vanhojen tukena ja täydentäjinä
Sosiaalisen median väylät ja yhteisölliset digitaaliset ympäristöt ovat mahdollistaneet uusia kuuntelemisen, läsnäolon ja osallistumisen tapoja sekä tekniikoita. Läsnäolo voi nykyaikana tarkoittaa niin fyysistä kuin virtuaalista läsnäoloa. Digitaaliset kanavat toimivat kasvoikkain tapahtuvan kommunnikoinnin tukena ja täydentäjinä - eivät fyysisen läsnäolon korvikkeena.
Aito vuorovaikutteisuus perustuu tavoitettavuuteen ja kuuntelemisen kulttuuriin. Tärkeintä on osoittaa olevansa tavoitettavissa - tarvittaessa helposti ja vaivattomasti. Kommunikaatioväylän avaaminen ja moniäänisyyden konkretisoiminen voi nykyään olla yhden klikkauksen tai "status-päivityksen" päässä. Niin julkiset (esim. Facebook, LinkedIn, Twitter) kuin organisaatiokohtaiset sosiaalisen median väylät (Campfire, Twiki ja lukuisat kustomoitavissa olevat intra-ympäristöt) tarjoavat ympäristön monitasoiselle ja moniääniselle, ajasta ja paikasta riippumattomalle viestinnälle ja johtamiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti