Strategian onnistumista - niin julkishallinnossa kuin kaupallisella sektorilla - mitataan sen käytännön toteuttamisen ja toteutumisen kautta. Strategisten päätösten "konkretisoituminen" tapahtuu harvoin kertaheitolla. Oikeassa elämässä strategisten päätösten ja käytäntöjen suhde muotoutuu jatkuvan (tiedostetun ja/tai tiedostamattoman) iteraation pohjalta virallisissa palavereissa, puhelinmaratoneissa, työpajoissa, lounaspöydässä tai kahvikupin äärellä. Digitaaliset ympäristöt - niiden joukossa sosiaalisen median väylät - ovat tuoneet uuden ulottuvuuden strategisen johtamisen ja sen kerrannaisvaikutusten seuraamiseen ja ohjaamiseen.
Saila-Mari Kohtala kuvaa lennokkaasti sisäisen markkinoinnin ja strategisen johtamisen haasteita M&M:n blogikirjoituksessaan "Sisäinen markkinointi haisee". Hän kirjoittaa seuraavasti: "Katse kohdistuu yritysten strategisen johtamisen tasoon. --- Ei seurantaa, ei kurssin korjailua, ei jatkuvaa kommunikaatiota. --- Siinä sitä sitten keskijohto on iloisesti helisemässä alaistensa kanssa." Onko tällaisella johtamiskulttuurilla tai -käytännöillä tulevaisuutta monikanavaisen viestinnän ja monivastuullisen työskentelyn/johtamisen aikakaudella?
John Baldoni käsittelee nykyjohtamisen vaatimuksia HB:n "Leadership at Work"-blogissaan. Johtamiskulttuurin murroksesta puhuessaan Baldoni korostaa ennakoinnin ja inspiroinnin alati kasvavaa merkitystä. Hyvä johtaja kannustaa, inspiroi ja haastaa menestymään osoittaen samalla läsnäolonsa ja aktiivisen osallitusmisensa kautta olevansa etulinjassa yhdessä työntekijöidensä kanssa. Paljon puhutussa voimauttamisessa on strategisen johtamisen tasolla siten kyse johdonmukaisten päämäärien ja tavoitteiden kirkastamisesta ja selkeyttämisestä.
Sosiaalisen median - tai mieluummin internetin - aikakauden monituisten reaaliaikaisten viestintäväylien ja -kanavien myötä strategisten päätösten vaikutusten seuraamisesta on tullut aikaisempaa helpompaa. Tämä vaatii kuitenkin olemassa olevaa vuorovaikutteista viestintäkulttuuria ja käytäntöjä, joiden kautta sekä johto että työntekijät saatetaan strategisesti tärkeiden kysymysten ja seuraamusten äärelle sekä sähköisesti että kasvotusten. Digitaaliset viestintäympäristöt muuttuvat hyödyllisiksi vain aktiivisen käyttämisen kautta.
Strategisesta johtamisesta on tullut osa laajempaa sosiaalista ekosysteemiä. Läpinäkyvyyttä ja avoimuutta korostavan digiviestinnän aikakaudella työntekijät ovat omassa persoonassaan edustamassa organisaatiota erilaisissa online-ympäristöissä. Tästä johtuen sekä johtamiskulttuurin puutteet että ongelmat eskaloituvat nopeasti erilaisten sosiaalisen median väylien kautta myös kuluttajalle tai käyttäjälle näkyväksi todellisuudeksi.
Sosiaalisen median kanavat eivät tarjoa ihmelääkettä tai teknologista taikavarpua organisaation sisäisen viestinnän ja strategisten päätösten seurannan parantamiseksi. Niiden avulla osallistuva kuunteleminen ja ohjaaminen on kuitenkin mahdollista ja entistä helpompaa. Päätöksien ja strategioiden todellisuus on usein kirjaimellisesti yhden klikkauksen päässä. Aidosti osallistuva johtaminen vaatii läsnäoloa, jatkuvaa uuden oppimista ja rohkeutta - mutta se kannattaa.
Pohdittavaa:
Kuinka sosiaalisen median kanavia ja niiden erityispiirteitä voi hyödyntää strategisten päätösten todellisuuden seuraamisessa (case-esimerkkejä)?
Kuinka molemminpuolinen kuunteleminen ja osallistuminen toteutuu käytännön tasolla SoMe-ympäristöissä strategisen johtamisen näkökulmasta (case-esimerkkejä)?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti