View more presentations from Jarno M. Koponen
"Mistä on hyvät koulut tehty" -seminaarissa Unelmakoululla (Kauniaisten Kasavuoren koulu) 15.4.2011 pitämäni luento.
tiistai 26. huhtikuuta 2011
Tulevaisuuden minä rakentuu verkossa -luento
"Mistä on hyvät koulut tehty" -seminaarissa Unelmakoululla (Kauniaisten Kasavuoren koulu) 15.4.2011 pitämäni luento.
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Vuorovaikutteinen viestintä johtamisen tukena -esitelmä
Katso lisää esityksiä Jarno M. Koposelta
Esitelmäni vuorovaikutteisesta viestinnästä jotamisen ja johtajuuden kehittämisessä (Siivousalan esimiespäivät, Vantaa 11.2.2011)
tiistai 31. elokuuta 2010
Mitä yhteistä on sosiaalisella medialla ja lyijykynällä?
Viestintäpalaverissa, vuorovaikutteisen viestinnän mahdollisuuksia ja hyötyjä kartoitettaessa kuultua...
- Miksi sosiaaliseen mediaan kannattaa mennä ja mitä järkevää siellä voi muka tehdä? Mitä hyötyä on siitä, että ihmiset tweettaavat lempiaamiaisestaan tai kertovat Facebookissa milloin menevät vessaan?
Osittain verkkotodellisuutta. Mutta vain raapaisun verran. Verkko ja vuorovaikutteiset ympäristöt ovat täynnä ihmisten jatkuvasti "luomaa", mitä eriskummallisempaa meteliä. Toisaalta netistä löytyy mittaamattomasti arvokasta tietoa ja uusia kiehtovia kokemuksia.
Lyijykynällä voi naputtaa pöytää, raaputtaa nenää tai piirrellä niitä näitä. Sillä voi myös luonnostella taideteoksen, loihtia seuraavan pophitin tai raapustaa merkityksellisiä muistinpanoja ilman että tarvitsee pelätä kannettavan akun loppumista. Välillä täytyy toki teroittaakin. Sosiaalinen media on moninaisuus ja siellä, ja sitä käyttäen voi tehdä hyvin erilaisia asioita.
Vuorovaikutteisissa viestintäympäristöissä ihmiset voivat itse päättää siitä mitä kertovat ja jakavat itsestään. Jokainen voi myös aktiivisesti vaikuttaa siihen mitä näkee ruudullaan. Jokainen voi valita oman tapansa viestiä ja sen missä, mistä, milloin ja kenen kanssa viestii.
Eri ympäristöjä voi käyttää eri tarkoituksiin. Esimerkiksi LinkedIn ja Twitter voivat olla ammatillista viestintää varten, Facebookissa voi olla tuttavallisempi ja arkipäiväisempi lähipiirin kanssa. Oman maun mukaan. Samalla kommentoimalla ja osallistumisella voi aktiivisesti vaikuttaa siihen millaisia päivityksiä ja kertomuksia kuulee, näkee ja kokee.
Kuinka sinä käytät sosiaalista mediaa? Tai pikemminkin meidän pitäisi kysyä: kuinka sinä osallistut sosiaalisessa mediassa?
Loppupäätelmä. Vuorovaikutteisessa viestinnässä ei ole (edelleenkään) mitään itsestään selvää - niin kuin ei sosiaalisissa suhteissa tai kommunikaatiossa ylipäätään.
lauantai 29. toukokuuta 2010
Verkottunut maailma, sosiaalinen media ja tulevaisuuden vuorovaikutteisuus
View more presentations from Jarno M. Koponen.
4.5.2010 Oppisopimuskoulutus viikon päätapahtumaan (Finlandia-talo) liittyvässä seminaarissa pitämäni esitelmä.Näkökulmia verkottuneeseen maailmaan ja vuorovaikutteiseen olemassaoloon ja viestintään
Miten sosiaalinen todellisuutemme ja viestintäkulttuurimme on muuttumassa?
Millaisia uusia mahdollisuuksia tämä kehitys avaa nyt ja tulevaisuudessa?
torstai 4. maaliskuuta 2010
Johtamisohjelman yhteisöllisen median konseptista Sitran raportti
Sitran julkishallinnon johtamisohjelmalle tekemäni yhteisöllisen median konsepti on julkaistu Sitran raporttina. Ohessa konsepti- ja strategiaraportin esittely:
1. Uusi johtajuus ja yhteisöllinen viestintä
Sitran julkishallinnon johtamisohjelman yhteisöllisen viestinnän strategian ensisijaisena tarkoituksena on tukea julkisen sektorin johtamiskulttuurin kehittämistä vuorovaikutteiseen ja ihmislähtöiseen suuntaan. Ohjelman kotisivujen ja sosiaalisen median ympäristöjen kautta tapahtuvan vuorovaikutteisuutta korostavan viestinnän avulla pyritään kannustamaan, innostamaan ja ohjeistamaan julkisen sektorin johtoa ja työyhteisöjä johtamistapojen ja viestintäkulttuurin kehittämisessä. Tämän kautta osallistutaan kokonaisvaltaisesti julkisen sektorin uudistamiseen ja tulevaisuuden suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen.
Tässä suunnitelmassa kuvatun digitaalisen läsnäolon ja vuorovaikutteisen viestinnän avulla on tarkoitus rakentaa uuden suomalaisen johtajuuden yhteisöllinen tarina, joka luodaan yhdessä johtajien, kanssatekijöiden ja työyhteisöjen kanssa. Uuden johtajuuden yhteisöllisen tarinan avulla pyritään luomaan keskustelu- ja asenneilmapiiri, joka tukee johtamisen ja johtajuuden uudistamista. Samalla tarinan ympärille muodostuva verkosto kokoaa yhteen johtamisen kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt, yhteisöt ja organisaatiot. Ohjelman aktiivinen läsnäolo erilaisissa sosiaalisen median ympäristöissä mahdollistaa moniäänisyyden ja näkökulmien rikkauden huomioimisen, vaalimisen ja hyödyntämisen. Näin avataan keskustelu johtamisen uudistamiseen liittyen laajalla rintamalla, erilaisten toimijoiden ja tekijöiden tarpeet, odotukset ja tavoitteet huomioiden.
Sosiaaliset mediaympäristöt vaikuttavat yhä enemmän johtamisen arkeen ja laajemmin työhön liittyvään viestintään. Johtamisen ja johtajuuden kehittämisessä on siten samaan aikaan kyse viestintä- ja asennekulttuurin uudistamisesta. Sitran julkishallinnon johtamisohjelma näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä ottamalla näkyvästi käyttöönsä uusia vuorovaikutteisia johtamisen ja viestinnän menetelmiä ja toimintamalleja. Yhteisöllisissä medioissa tapahtuvan kommunikoinnin kautta ohjelmanorganisaatio pystyy käytännön toiminnallaan konkretisoimaan välittämäänsä viestiä ja osoittamaan käytäntöihin perustuvaa arvo-, aate- ja tietojohtajuutta suomalaisen johtamisen ja johtajuuden uudistamisessa. Johdonmukaisesti kannustamalla luodaan henkeä, näkemyksien ja esimerkkien avulla innostetaan toimintaan käytännön tasolla.
Avoimuutta, läpinäkyvyyttä, ihmislähtöisyyttä ja kuuntelevaa läsnäoloa korostavien toimintaperiaatteiden ja niiden käytännön toteutuksen kautta Sitran julkishallinnon johtamisohjelma tekee kansainvälisellä tasolla uraauurtavaa työtä julkishallinnon johtamis- ja viestintäkulttuurin kehittämisessä.
Lataa raportti kokonaisuudessaan tästä.
1. Uusi johtajuus ja yhteisöllinen viestintä
Sitran julkishallinnon johtamisohjelman yhteisöllisen viestinnän strategian ensisijaisena tarkoituksena on tukea julkisen sektorin johtamiskulttuurin kehittämistä vuorovaikutteiseen ja ihmislähtöiseen suuntaan. Ohjelman kotisivujen ja sosiaalisen median ympäristöjen kautta tapahtuvan vuorovaikutteisuutta korostavan viestinnän avulla pyritään kannustamaan, innostamaan ja ohjeistamaan julkisen sektorin johtoa ja työyhteisöjä johtamistapojen ja viestintäkulttuurin kehittämisessä. Tämän kautta osallistutaan kokonaisvaltaisesti julkisen sektorin uudistamiseen ja tulevaisuuden suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen.
Tässä suunnitelmassa kuvatun digitaalisen läsnäolon ja vuorovaikutteisen viestinnän avulla on tarkoitus rakentaa uuden suomalaisen johtajuuden yhteisöllinen tarina, joka luodaan yhdessä johtajien, kanssatekijöiden ja työyhteisöjen kanssa. Uuden johtajuuden yhteisöllisen tarinan avulla pyritään luomaan keskustelu- ja asenneilmapiiri, joka tukee johtamisen ja johtajuuden uudistamista. Samalla tarinan ympärille muodostuva verkosto kokoaa yhteen johtamisen kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt, yhteisöt ja organisaatiot. Ohjelman aktiivinen läsnäolo erilaisissa sosiaalisen median ympäristöissä mahdollistaa moniäänisyyden ja näkökulmien rikkauden huomioimisen, vaalimisen ja hyödyntämisen. Näin avataan keskustelu johtamisen uudistamiseen liittyen laajalla rintamalla, erilaisten toimijoiden ja tekijöiden tarpeet, odotukset ja tavoitteet huomioiden.
Sosiaaliset mediaympäristöt vaikuttavat yhä enemmän johtamisen arkeen ja laajemmin työhön liittyvään viestintään. Johtamisen ja johtajuuden kehittämisessä on siten samaan aikaan kyse viestintä- ja asennekulttuurin uudistamisesta. Sitran julkishallinnon johtamisohjelma näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä ottamalla näkyvästi käyttöönsä uusia vuorovaikutteisia johtamisen ja viestinnän menetelmiä ja toimintamalleja. Yhteisöllisissä medioissa tapahtuvan kommunikoinnin kautta ohjelmanorganisaatio pystyy käytännön toiminnallaan konkretisoimaan välittämäänsä viestiä ja osoittamaan käytäntöihin perustuvaa arvo-, aate- ja tietojohtajuutta suomalaisen johtamisen ja johtajuuden uudistamisessa. Johdonmukaisesti kannustamalla luodaan henkeä, näkemyksien ja esimerkkien avulla innostetaan toimintaan käytännön tasolla.
Avoimuutta, läpinäkyvyyttä, ihmislähtöisyyttä ja kuuntelevaa läsnäoloa korostavien toimintaperiaatteiden ja niiden käytännön toteutuksen kautta Sitran julkishallinnon johtamisohjelma tekee kansainvälisellä tasolla uraauurtavaa työtä julkishallinnon johtamis- ja viestintäkulttuurin kehittämisessä.
Lataa raportti kokonaisuudessaan tästä.
torstai 11. helmikuuta 2010
Uuden johtajuuden yhteisöllinen tarina - Sitran julkishallinnon johtamisohjelman yhteisöllisen viestinnän konsepti
View more presentations from Jarno M. Koponen.
Ohessa 5.2.2010 esittelemäni Sitran julkishallinnon johtamisohjelman yhteisöllisen viestinnän konsepti (lisää tulossa konseptiraportin muodossa).
Uuden johtajuuden tarinan avulla pyritään avaamaan tuoreita näkökulmia johtajuutta ja johtamisen uudistamista koskevaan keskusteluun. Yhteisöllisesti luotavan tarinan kautta kehitetään aktiivisesti ja avoimesti julkisen sektorin johtamisen uutta paradigmaa.
tiistai 5. tammikuuta 2010
Sisäisestä ulkoiseksi viestinnäksi - yhteisöllinen media ja viestinnän murros, osa 1
Keskustelin viime viikolla teekupin äärellä erään viestinnän ammattilaisen kanssa yhteisöllisten mediaympäristöjen vaikutuksesta yritystysten viestintään käytännön tasolla. Keskustelukumppanini esitti samalla moniulotteisen kysymyksen: Kuinka sisäisestä viestinnästä voi tulla yhteisöllisen/sosiaalisen median ympäristöissä ulkoista viestintää? Ohessa muutamia pohdintoja ja esimerkkejä ajankohtaiseen kysymykseen liittyen.
Informaation ja viestinnän luonne yhteisöllisissä medioissa
Monessa yhteydessä on todettu, että yhteisöllisissä medioissa tapahtuvaa viestintää ei voi kontrolloida yksipuolisesti minkään yksittäisen tahon toimesta. Tämän tulkinnan mukaan yhteisölliset mediaympäristöt ovat moniulotteisia vuorovaikutteisia ekosysteemejä, joissa yksilöt, yhteisöt ja muut toimijat (esim. yritykset ja organisaatiot) luovat, kehittävät ja jakavat viestejä ja merkityksiä yhdessä. Siten on tärkeää pohtia, kuinka yhteisöllinen media viestinnän prosessina muokkaa organisaatioiden viestinnän luonnetta, muotoja ja käytäntöjä.
Sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan perinteisesti organisaatiossa vaikuttavien toimijoiden välistä viestintää ja vuorovaikutusta. Ulkoisella viestinnällä tarkoitetaan tämän jaottelun mukaan viestintäprosesseja, joiden avulla pyritään vaikuttamaan ulkopuolisten toimijoiden organisaatiota koskeviin tietoihin, tulkintoihin ja toimintoihin. Laajasti ottaen ulkoisena viestintänä voidaan käsitellä organisaation tai sen valtuuttamien toimijoiden tuottamaa informaatiota, joka on osittain tai kokonaisuudessaan laajemman "yleisön" tavoitettavissa ja saatavilla.
Perinteisten viestintäjaottelujen mielekkyyttä pohdittaessa huomio kohdistuu aluksi digitaalisen informaation ja sosiaalisen median luonteeseen. Yhteisöllisissä mediampäristöissä informaatio on digitaalisessa muodossa ja siten kopioitavissa, prosessoitavissa, levitettävissä ja jaettavissa ajasta, paikasta ja materiaalisista edellytyksistä riippumatta. Usein yhteisöllisen median väylät nimenomaisesti tukevat avointa tiedon muokkaamista, jakamista ja levittämistä (esim. share-toiminnot, retweet jne.). Blogipostausta, valokuvaa tai statuspäivitystä voidaan jakaa ja levittää sen alkuperäisestä luojasta tai tuottajasta riippumatta.
Digitaalisuus tekee tiedosta viraalia sanan todellisessa merkityksessä. Yhteisöllisissä mediaympäristöissä viestit ovat jatkuvasti laajan toimijajoukon saatavilla - mikään tieto tai viesti ei ole sidottu selvästi rajattuun toimintakenttään tuottajansa, sisältönsä tai tulkintansakaan puolesta. Sosiaalisessa mediassa informaatiota ei voida yksinkertaisesti "siilouttaa" tai hallita keskitetysti.
Kun yksilöstä tulee viestintäkanava
Sosiaalisen median ympäristöissä ei useinkaan voida vetää yksiselitteistä rajaa ihmisten moninaisten sosiaalisten roolien (esim. työ- ja vapaa-ajan minän) välille. Perinteisten elämänpiirien rajat "hämärtyvät" tai eivät näyttäydy niissä mielekkäinä. Facebook-ystävinä on kollegoita, sukulaisia, ystäviä, jooga-tuttuja ja sählykavereita. Esimerkiksi Twitter-seuraajina voi olla yksilölle entuudestaan täysin tuntemattomia ihmisiä.
Sosiaaliset mediat ovat tulossa osaksi arkista työhön liittyvää viestintäämme. Ihmiset kertovat ystävilleen, tutuilleen ja seuraajilleen tekemisistään ja tunnelmistaan. Statuspäivityksessä tai blogikirjoituksessa saatetaan kertoa hyvin menneestä presentaatiosta, liian kiireisistä aikatauluista, tulevista YT-neuvotteluista, kollegoiden välisestä jännitteestä tai seuraavasta tärkeästä tapaamisesta. Kollegat voivat suorasanaisesti käsitellä "työasioita" esimerkiksi Facebookissa.
Yksilön arkipäivää ja toimintaa käsittelevät statusviestit ja mikroblogaukset ovat jatkuvasti hänen laajentuneen sosiaalisen piirinsä nähtävissä ja luettavissa. Samanaikaisesti näissä ympäristöissä luodut viestit ovat digitaalisen luonteensa vuoksi erilaisten hakukoneiden ja data-analyysisysteemien tavoitettavissa.
Sosiaalisen median ympäristöjen kautta organisaation, yrityksen ja työpaikan sisäinen ilmapiiri valottuu meille yksittäisten ihmisten ja heidän välittämiensä viestien kautta. Työyhteisön jäsenten luomat ja välitämät viestit avaavat kaleidoskooppimaisen kuvan yrityksen sisäiseen toimintaan ja viestintään sen eri tasoilla. Yrityksen "pulssia", mielialaa ja sen toimijoiden motivaatiota päästään siten tarkastelemaan aivan uudesta näkökulmasta organisaation sisäisten toimijoiden statuspäivitysten, blogipostausten ja mikroblogien kautta.
On tärkeää huomioida, että yritykseen tai organisaatioon liittyvää "viestintää" tuotetaan yhteisöllisessä mediassa siten sekä tiedostetusti että tietoisesti. Yhteisöllisen median ympäristöissä yksilöstä tulee organisaation kannalta aktiivinen, omaehtoisesti toimiva viestintäkanavansa.
Tiedostettu avoimuus ja läpinäkyvyys - uuden ajan työkalut?
"Sisäisen" viestinnän läpinäkyvyys ja avoimuus voi olla organisaation kannalta myös tiedostettu strateginen päätös. Avoimen viestintäpolitiikan ja reaaliaikaisten kommunikaatioväylien kautta on mahdollista luoda suora yhteys organisaatioiden ja yhteisöjen backstageille sekä yrityksien konehuoneisiin.
Obaman kampanjassa vaalien kannalta strategisesti tärkeää tietoa oli laajojen joukkojen käytettävissä yhteisöllisten medioiden välityksellä. Meillä Suomessa esimerkiksi YLE on mahdollistaja-strategiansa mukaisesti avaamassa omaa sisäistä viestintäänsä ja prosessejaan (esim. sisällöntuotanto) ja viemässä julkisten toimijoiden viestintäperiaatteet uudelle tasolle. Samaan aikaan eri aloilla toimivat organisaatiot ovat avanneet työpajansa, seminaarinsa ja konferenssinsa laajemmalle yleisölle yhteisöllisen median kanavia hyödyntämällä.
Läpinäkyvyys ja avoimuus näyttäytyy näissä yhteyksissä tärkeänä voimavarana ja toiminnan tehostajana. Samaan aikaan avoimuus ja läpinäkyvyys tuo vastuuta - viestinnän monimuotoistuessa ja "demokratisoituessa" tarvitaan mukautuvia, avoimen keskustelun kautta luotuja viestintäkäytäntöjä ja toimintamalleja.
Tässä kohden pääsemme käsiksi alkuperäiseen kysymykseeen: kuinka sisäisestä viestinnästä tulee sosiaalisen median ympäristöistä ulkoista viestintää? Tai pikemminkin - mikä on yhteisöllisen median aikakaudella sisäistä ja ulkoista viestintää? Onko tällainen viestintäajattelu ja -jaottelu järkevää aikana, jolloin yksilö voi valita viesintäympäristönsä, -tapansa ja toimintakenttänsä yhdellä klikkauksella, aikana, jolloin avoimuuden ja läpinäkyvän viestinnän kautta voidaan saavuttaa historiallisesti merkittäviä tavoitteita ja päämääriä?
Informaation ja viestinnän luonne yhteisöllisissä medioissa
Monessa yhteydessä on todettu, että yhteisöllisissä medioissa tapahtuvaa viestintää ei voi kontrolloida yksipuolisesti minkään yksittäisen tahon toimesta. Tämän tulkinnan mukaan yhteisölliset mediaympäristöt ovat moniulotteisia vuorovaikutteisia ekosysteemejä, joissa yksilöt, yhteisöt ja muut toimijat (esim. yritykset ja organisaatiot) luovat, kehittävät ja jakavat viestejä ja merkityksiä yhdessä. Siten on tärkeää pohtia, kuinka yhteisöllinen media viestinnän prosessina muokkaa organisaatioiden viestinnän luonnetta, muotoja ja käytäntöjä.
Sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan perinteisesti organisaatiossa vaikuttavien toimijoiden välistä viestintää ja vuorovaikutusta. Ulkoisella viestinnällä tarkoitetaan tämän jaottelun mukaan viestintäprosesseja, joiden avulla pyritään vaikuttamaan ulkopuolisten toimijoiden organisaatiota koskeviin tietoihin, tulkintoihin ja toimintoihin. Laajasti ottaen ulkoisena viestintänä voidaan käsitellä organisaation tai sen valtuuttamien toimijoiden tuottamaa informaatiota, joka on osittain tai kokonaisuudessaan laajemman "yleisön" tavoitettavissa ja saatavilla.
Perinteisten viestintäjaottelujen mielekkyyttä pohdittaessa huomio kohdistuu aluksi digitaalisen informaation ja sosiaalisen median luonteeseen. Yhteisöllisissä mediampäristöissä informaatio on digitaalisessa muodossa ja siten kopioitavissa, prosessoitavissa, levitettävissä ja jaettavissa ajasta, paikasta ja materiaalisista edellytyksistä riippumatta. Usein yhteisöllisen median väylät nimenomaisesti tukevat avointa tiedon muokkaamista, jakamista ja levittämistä (esim. share-toiminnot, retweet jne.). Blogipostausta, valokuvaa tai statuspäivitystä voidaan jakaa ja levittää sen alkuperäisestä luojasta tai tuottajasta riippumatta.
Digitaalisuus tekee tiedosta viraalia sanan todellisessa merkityksessä. Yhteisöllisissä mediaympäristöissä viestit ovat jatkuvasti laajan toimijajoukon saatavilla - mikään tieto tai viesti ei ole sidottu selvästi rajattuun toimintakenttään tuottajansa, sisältönsä tai tulkintansakaan puolesta. Sosiaalisessa mediassa informaatiota ei voida yksinkertaisesti "siilouttaa" tai hallita keskitetysti.
Kun yksilöstä tulee viestintäkanava
Sosiaalisen median ympäristöissä ei useinkaan voida vetää yksiselitteistä rajaa ihmisten moninaisten sosiaalisten roolien (esim. työ- ja vapaa-ajan minän) välille. Perinteisten elämänpiirien rajat "hämärtyvät" tai eivät näyttäydy niissä mielekkäinä. Facebook-ystävinä on kollegoita, sukulaisia, ystäviä, jooga-tuttuja ja sählykavereita. Esimerkiksi Twitter-seuraajina voi olla yksilölle entuudestaan täysin tuntemattomia ihmisiä.
Sosiaaliset mediat ovat tulossa osaksi arkista työhön liittyvää viestintäämme. Ihmiset kertovat ystävilleen, tutuilleen ja seuraajilleen tekemisistään ja tunnelmistaan. Statuspäivityksessä tai blogikirjoituksessa saatetaan kertoa hyvin menneestä presentaatiosta, liian kiireisistä aikatauluista, tulevista YT-neuvotteluista, kollegoiden välisestä jännitteestä tai seuraavasta tärkeästä tapaamisesta. Kollegat voivat suorasanaisesti käsitellä "työasioita" esimerkiksi Facebookissa.
Yksilön arkipäivää ja toimintaa käsittelevät statusviestit ja mikroblogaukset ovat jatkuvasti hänen laajentuneen sosiaalisen piirinsä nähtävissä ja luettavissa. Samanaikaisesti näissä ympäristöissä luodut viestit ovat digitaalisen luonteensa vuoksi erilaisten hakukoneiden ja data-analyysisysteemien tavoitettavissa.
Sosiaalisen median ympäristöjen kautta organisaation, yrityksen ja työpaikan sisäinen ilmapiiri valottuu meille yksittäisten ihmisten ja heidän välittämiensä viestien kautta. Työyhteisön jäsenten luomat ja välitämät viestit avaavat kaleidoskooppimaisen kuvan yrityksen sisäiseen toimintaan ja viestintään sen eri tasoilla. Yrityksen "pulssia", mielialaa ja sen toimijoiden motivaatiota päästään siten tarkastelemaan aivan uudesta näkökulmasta organisaation sisäisten toimijoiden statuspäivitysten, blogipostausten ja mikroblogien kautta.
On tärkeää huomioida, että yritykseen tai organisaatioon liittyvää "viestintää" tuotetaan yhteisöllisessä mediassa siten sekä tiedostetusti että tietoisesti. Yhteisöllisen median ympäristöissä yksilöstä tulee organisaation kannalta aktiivinen, omaehtoisesti toimiva viestintäkanavansa.
Tiedostettu avoimuus ja läpinäkyvyys - uuden ajan työkalut?
"Sisäisen" viestinnän läpinäkyvyys ja avoimuus voi olla organisaation kannalta myös tiedostettu strateginen päätös. Avoimen viestintäpolitiikan ja reaaliaikaisten kommunikaatioväylien kautta on mahdollista luoda suora yhteys organisaatioiden ja yhteisöjen backstageille sekä yrityksien konehuoneisiin.
Obaman kampanjassa vaalien kannalta strategisesti tärkeää tietoa oli laajojen joukkojen käytettävissä yhteisöllisten medioiden välityksellä. Meillä Suomessa esimerkiksi YLE on mahdollistaja-strategiansa mukaisesti avaamassa omaa sisäistä viestintäänsä ja prosessejaan (esim. sisällöntuotanto) ja viemässä julkisten toimijoiden viestintäperiaatteet uudelle tasolle. Samaan aikaan eri aloilla toimivat organisaatiot ovat avanneet työpajansa, seminaarinsa ja konferenssinsa laajemmalle yleisölle yhteisöllisen median kanavia hyödyntämällä.
Läpinäkyvyys ja avoimuus näyttäytyy näissä yhteyksissä tärkeänä voimavarana ja toiminnan tehostajana. Samaan aikaan avoimuus ja läpinäkyvyys tuo vastuuta - viestinnän monimuotoistuessa ja "demokratisoituessa" tarvitaan mukautuvia, avoimen keskustelun kautta luotuja viestintäkäytäntöjä ja toimintamalleja.
Tässä kohden pääsemme käsiksi alkuperäiseen kysymykseeen: kuinka sisäisestä viestinnästä tulee sosiaalisen median ympäristöistä ulkoista viestintää? Tai pikemminkin - mikä on yhteisöllisen median aikakaudella sisäistä ja ulkoista viestintää? Onko tällainen viestintäajattelu ja -jaottelu järkevää aikana, jolloin yksilö voi valita viesintäympäristönsä, -tapansa ja toimintakenttänsä yhdellä klikkauksella, aikana, jolloin avoimuuden ja läpinäkyvän viestinnän kautta voidaan saavuttaa historiallisesti merkittäviä tavoitteita ja päämääriä?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
