Taloussanomat tarttuu "Pomo ei kestä nettihaukkuja" -kirjoituksessaan sosiaalisen median arkeen ja johdon asenteisiin. Kyseisessä artikkelissa on kommentit myös allekirjoittaneelta. Syvennän niitä hiukan seuraavassa.
Sosiaalisen median kanavat mahdollistavat entistä suoremman palautteen ja kritiikin antamisen. Näissä ympäristöissä kritiikistä tulee usein julkista ja siten organisaation saamalla palautteella voi olla ennakoimattomia kerrannaisvaikutuksia. Ihmiset keskustelevat, arvioivat ja kommentoivat yrityksiä ja niiden toimintaa osana jokapäiväistä kommunikaatiotaan. Tämä keskustelu voi olla usein varsin suorasukaista ja rankkaakin. Mitä sosiaalisen median käyttöönotto vaatii yrityksen johdolta? Millä tavoin yrityksen johdon tulisi suhtautua saatuun palautteeseen?
Sosiaalisen tai yhteisöllisen median strategiasta ja käytännöistä puhuttaessa on laajemmassa mittakaavassa kyse viestintä- ja johtamiskulttuurin muutoksesta ja eritoten moniäänisyyden huomioimisesta osana organisaation kehittämistä ja johtamista. Kyse ei siis ole niinkään "palautteen sietokyvyn" kehittämisestä osana sosiaalisen median haltuunottoa kuin kyvystä osallistua vuorovaikutteiseen ajatustenvaihtoon johdonmukaisesti ja fokusoidusti, olennaiseen keskittyen. Siten johdon on tärkeää pohtia: Mikä on minun tai organisaationi kannaltani tärkeää ja olennaista? Mihin on järkevää ja hyödyllistä reagoida? Missä sosiaalisen median ympäristöissä on syytä olla aktiivinen - sekä organisaation että sen kannalta keskeisten toimijoiden osalta?
Sosiaaliset mediaympäristöt mahdollistavat näkökulmien, mielipiteiden, ideoiden ja ajatusten vuorovaikutteisen jakamisen ja kehittämisen. Moniäänisyyden huomioiminen ja siihen sisältyvien viestien arvioiminen voi auttaa näkemään ja löytämään oman organisaation kannalta olennaisia asioita entistä monipuolisemmin. Sosiaalisen/yhteisöllisen median luonteen mukaisesti vuorovaikutuksen suodattamista ei tarvitse välttämättä tehdä yksin - muut organisaation edustajat, kanssatekijät, asiakkaat ja käyttäjät voivat reagoida some-väylien kautta saatuun palautteeseen tai viesteihin.
Vuorovaikutteista, toimijalähtöistä viestinnän prosessia ei voi hallita keskistetysti mutta siihen voidaan vaikuttaa merkittävästi aktiivisen, kanssakeskustelijat huomioivan osallistumisen kautta. Erilaisten sosiaalisen median ympäristöjen (blogien, sosiaalisten verkkoympäristöjen) kautta yrityksen johto pystyy aktiivisesti vaikuttamaan keskustelun kulkuun ja siten tuomaan esille myös oman näkökulmansa.
Kuten sanottua ja niin todeksi koettua muissa yhteyksissä: kriittinenkin moniäänisyys voidaan kääntää organisaation parhaaksi oikean reagoinnin avulla. Yhteisöllisen median kanavia hyödyntämällä organisaation johto voi saada arvokkaita, "ulkopuolisia" näkemyksiä omaa toimintaansa koskien. Kaikenlaisen palautteen pitäisi olla tervetullutta - nonsense-kritiikkikin saattaa kertoa jotain tärkeää organisaation näkyvyydestä, toiminnasta tai brändistä. Harkiten suodatetun ja analysoidun palautteen pohjalta organisaatio voi kehittää itseään aktiivisesti yhteistyössä asiakkaidensa kanssa .
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti